KOSOLAN TALON BLOGI ON MUUTTANUT KOTISIVUJEN YHTEYTEEN

Kosolan Talon kotisivut valmistuivat kesällä osoitteeseen www.kosolantalo.fi 

Kosolan Talon blogi ja paljon muuta mielenkiintoista löytyy jatkossa kotisivujen yhteydestä!

KOSOLAN TALO PALJASTAA SALOJAAN

Kadunpuoleisen siiven tiloja on käytetty vuosikymmenten kuluessa lukuisiin eri tarkoituksiin.
Uusia kulkuaukkoja on tehty aina tarvittaessa ja vanhoja lyöty umpeen. Nyt kun ne kaikki paljastuvat,
nähdään että monella seinällä hirttä on jäljellä enää nurkissa.   

Vuosilukuja

Että voisi näyttäytyä ehjässä asussa, täytyy ensin riisua risa. Samalla kun Kosolan taloa on riisuttu, on päästy näkemään kauan kätkössä olleita pintoja ja voitu tehdä päätelmiä talon rakennusvaiheista. 

Kosolan talon kadunsuuntaisessa siipiosassa on merkkejä siitä, että osa hirsistä on rakennusvuotta 1861 reilusti vanhempia, mahdollisesti ruotsinvallan ajalta olevia. Hirsirakentamisessa on aina osattu kierrättää rakennusosia ja vaikuttaa siltä, että niin on tehty täälläkin. "Lapuaa pitkin poikin" -fb-ryhmässä noteerasin päiväämättömän lehtileikkeen, jossa mainittiin ilmeisesti perimätietoon pohjautuen, että talon paikalta oli purettu siinä aiemmin sijainnut, huonokuntoinen talo. On siis hyvin mahdollista, että nykyistä siipiosaa rakennettaessa hyödynnettiin juuri tämän paikalta puretun edellisen talon hirsiä. 

Tähän tilaan on tultu pihan puolella sijainneesta ovesta. Seinissä näkyy, missä vintinportaat ovat sijainneet.
Entinen porstua siis!

Betonivalut on poistettu kadunpuoleisesta siivestä. Vanhat muurinpohjat jätetään sijoilleen.
Valun tilalle tulee rossipohja, jota varten maapohjaa madalletaan.   

Kuin arkeologisilla kaivauksilla!
Lattioiden täytteistä  on löytynyt seinistä poistettujen tapettien kappaleita ja lehtiä.
Maapohjasta on löytynyt mm. luita, hevosenkenkiä, lasia ja posliinia sekä kaakeliuunin palasia.  

   

Myös Kosolan joensuuntaisessa siivessä on aloitettu lattioiden purku kengitysten tekemistä varten. Tupakkiaskiin on Eero Franssila merkinnyt edellisten korjausten päivämäärän vuonna 1959. 


Seinien levytyksiä on samalla otettu pois kokonaisina. Niiden alla on joissain kohdin rippeitä pinkopahvituksista ja pieniä fragmentteja aikaisemmista tapeteista. Alimpana on monessa kohtaa ilahduttavasti  säilynyt suoraan hirrelle liimattua sanomalehteä, joka auttaa iänmäärityksessä.  

Sanomalehteä  vuodelta 1883. Toisessa sanomalehdessä samalla seinällä päiväys on vuodelle 1893. 

Artturi Vuorimaa kirjoittaa kirjassaan "Kolme kuukautta Kosolassa" talon elämästä vuonna 1930 ja mainitsee, että "Kosolan päärakennus on kaksikerroksinen, rakennettu jo v. 1887." Seiniltä löytyneiden sanomalehtienkin perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että tuolloin tiedetty rakennusvuosi olisi joenpuoleisen siiven rakennusvuosi. Rakentajaksi mainittu Salomon Haaramäki teki Lapualle useita komeita taloja nimenomaan 1870-, 1880- ja 1890 -luvuilla ja korjasi kirkkoa vuosina 1883-1888. Kosolan joensuuntainen siipi sopisi hyvin olemaan samaa sarjaa hänen tekemiensä muiden talojen kanssa.  

Mikäli joensuuntainen siipiosa rakennettiin vuonna 1887, sen rakennuttajina olivat Juho ja Sanna Kero eikä rakennuttajaksi mainittu Matti Vilhelm Antila, joka kuoli jo vuonna 1870.  Jos Matti Antila on rakennuttanut taloa, kyse voi olla vain kadunsuuntaisesta siivestä. Sitä rakennettaessa Haaramäki oli vasta 21-vuotias. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että hän olisi ollut tekemässä myös talon vanhaa osaa. Edelleen, mikäli nämä ajoitukset pitävät paikkansa, maakauppias Wikman perheineen ei koskaan asunut joenpuoleisessa siivessä.  

Sanna Kero oli Filppulan tyttäriä, eli Kerot rakensivat suvun maille. Sanna Kero oli myös Maria Kosolan sisar, joten Kerojen mennessä konkurssiin kaupat Kosoloiden kanssa tehtiin "sukuun" ja omistus säilyi samassa perhepiirissä. 

Ainoa edelleen seinässä kiinni oleva tapettipinta löytyi joenpuoleisen siiven toisesta päädystä,
ja kas - siinä oli tallessa IKL:n vaakuna. Tämä säilytetään osana talon historiaa. 

Lapuan historiakirjat, Lapuan rippikirjat, maakunta-arkiston kiinnityskirjat ja perunkirjat, kiinteistönmuodostusasiakirjat, jakokirjat, vanhat kartat ym. antavat tietoa tipoittain. Lasse Harjulta olen saanut vanhoja valokuvia Pyhälahden Valokuvaamomuseosta ja monet muut lapualaiset ovat auttaneet muistitiedolla, mistä suuret kiitokset! Kaikkea tätä aineistoa sekä rakennuksen omaa kertomaa yhdistelemällä ja vertailemalla syntyy kokonaiskuva. Näin aina kun tulee uutta tietoa, voi korjata edellistä.   

TULE TUTUSTUMAAN LAPUAN KOSOLAAN

Hirsiä, tapetinpaloja ja muuta piilossa ollutta historiaa!

Vihtori Kosolasta ja lapuanliikkeestähän talo yhä parhaiten tunnetaan. 160 vuoden historiaan mahtuu kuitenkin tarinoita vaikka kuinka paljon. Poikkeuksellisen nähtävyyden talosta tekee jo sen hurja koko - kaks ja puoli fooninkia ynnä 700 neliötä! Se on vaikuttava maamerkki Lapuanjoen rannassa, keskellä Etelä-Pohjanmaata. 

Maan pinta talon ympärillä on vuosikymmenten aikana noussut ja talon sokkeli jäänyt maan sisään. Eri vuosikymmenillä on tehty remontteja kullekin ajalle ominaisin menetelmin ja materiaalein. Vanhoja ovi- ja ikkuna-aukkoja on suljettu ja uusia avattu moneen kertaan. Kaikesta tästä on ajan myötä aiheutunut talolle erilaisia vaurioita, joita nyt korjataan perinteisin ja luonnonmukaisin menetelmin. Samalla kun pintoja avataan, tehdään kiehtovia löytöjä, jotka kertovat omaa kieltään talon rakennushistoriasta ja sen vaiheista. 

On siinä kunnostajalla tekemistä. Samalla tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus tarjota ohjattu tutustumiskäynti kaikille pohjalaistaloista ja niiden kunnostuksesta kiinnostuneille. Sellaisia on harvoin tarjolla. Kosoloitakin on vain yksi, ja sitä kunnostetaan seuraavan kerran kenties vasta kymmenien vuosien kuluttua. 

Nyt on se hetki, jolloin voi katsella Kosolan talon sisimpiä salaisuuksia, kuulla miten sen pintoja tulkitaan, muodostaa kuvaa siitä millainen talo oli alkujaan, nähdä vaurioita ja saada tietoa siitä miten korjauksia tehdään ja uusia vaurioita ehkäistään kestävillä periaatteilla - myös muissa kohteissa. 

KIERRETÄÄN, HAVAINNOIDAAN JA KESKUSTELLAAN!

Hinta:                        1-5 henkilöä 199,00 € /ryhmä /tunti

                                  6-9 henkilöä 238,50 € /ryhmä /tunti

Ajankohta:                 Toistaiseksi, perjantaisin ja lauantaisin sovittuna aikana

Lisäpalvelut:              Räätälöitävissä toiveiden mukaan

Erityistä                     Kannattaa varautua tukevin jalkinein ja säänmukaisella vaatetuksella

huomioitavaa:           Työmaakohteena ei sovellu pienille lapsille

                                  Kohde ei ole esteetön: liikutaan varoen ja pysytään turvaetäisyyksillä

                                  työpisteistä & korona huomioiden myös toisistamme

Tiedustelut ja

varaukset:                  Kosolan Talo, Taina Hautamäki

                                  puh. 0400 317 138

                                  email:  taina.hautamaki(at)kosolantalo.fi

KOSOLASSA TUTKITAAN JA SUUNNITELLAAN

Taustalla tapahtuu! 

Kosolan talossa on 160 vuoden aikana tehty lukemattomia muutoksia. Ulko-ovien ja sisäovien aukkoja on avattu ja suljettu, väliseiniä siirretty moneen kertaan, ja alakerrassa joen suuntaisessa siivessä seinät on lopulta poistettu kokonaan kirjakaupan tilatarpeita varten. Vuodenvaihteen jälkeen talossa otettiin enemmän pintoja auki ja tutkittiin tarkemmin paitsi vaurioita, myös sitä, löytyisikö viitteitä alkuperäisestä huonejaosta. 

 

Kurkisteltiin puolin ja toisin: yksi talon edellisistä isännistä,
Vihtori itte kurkisti meihin päin tässä kohtaa.
"Muistutan täs vaan, jotta olokaa ihimisiksi ja kun koriaatta, niin
koriakkaa kunnolla."

Joen suuntaisen siiven lattian alta löytyneitä tapettifragmentteja 1800-luvun lopulta.
Mahdollisesti keskellä sijainneen salin seinältä.  

Avauskohtia dokumentoitiin ja kaikki tähän mennessä avauksista kertynyt - ja jatkossa yhä kertyvä - tieto kootaan rakennushistorian selvittämistä varten. Siinä onkin selvittämistä, koska alkuperäisiä piirustuksia ei näin vanhasta talosta ole olemassa. Vanhimmat olemassa olevat piirustukset ovat vasta vuodelta 1958. Valitettavasti mistään arkistoista ei löytynyt myöskään vanhoja palovakuutuksia, joista olisin saanut lisää tietoa ajalta ennen kirjakauppaa. Lisäksi uusia pintoja rakennettaessa vanhoja on otettu alta pois varsin perusteellisesti. Jotain sentään löytyy: ainakin osassa tiloista on säästynyt komiaa vanhaa lautakattoa.  Tapettina käytettyjen sanomalehtien palasia ja pieniä tapettifragmentteja on saatu talteen ja niiden perusteella voi tehdä päätelmiä. Valokuvia on löytynyt lähinnä vain talon ulkopuolelta otettuina, sisäkuvia vain muutamasta kirjasta. Jos sellaisia löytyisi yksityisten omista albumeista lisää ja saisin niitä käyttää, olisin iloinen! 

Vanhan rakennuksen kunnostuksessa on hyvä edetä hitaasti, tutkimuksen kautta. Jokainen kerros kertoo talon vaiheista. Talolla voi olla paljon mielenkiintoista kerrottavaa, vaikka tarinan löytäminen edellyttäisikin varsinaista salapoliisityötä. 160 vuoden aikana muodostunut Kosolan talon tarina on tavattoman tiiviissä kytköksissä eteläpohjalaisuuden ja suomalaisuuden kanssa. Lastulevyjen ja muovimattojen takana huokuu historia. 

Mitä nyt on meneillään?

Mahdottoman paljon asioita samanaikaisesti: laaditaan kehittämiseen ja investointeihin liittyviä laskelmia, haetaan rahoituksia, rakennetaan yhteistyöverkostoja, suunnitellaan näyttelyitä, laaditaan käsikirjoituksia ja arvioidaan aikatauluja joiden rajoissa toimenpiteissä on mahdollista edetä. 

Keittiöön haettiin kumppaniyrittäjää, yhteydenottoja saatiin ja tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä, että kumppani myös löytyy. Rakentamisen aikataulut kuitenkin etenevät vanhan rakennuksen ehdoilla: ihan ensiksi tehdään kevään aikana hirsikorjauksia, kunhan siihen tarvittavat luvat ja lausunnot on saatu. Rakentamisen suunnittelu vaatii oman aikansa kun mietitään, onko mahdollista lähteä hakemaan alkuperäistä huonejakoa takaisin, mitä se merkitsee eri toimintojen sijoittamisen kannalta ja millaisia ratkaisuja se vaatii rakenteilta, lupaviranomaisilta sekä meiltä, jotka sitten talossa toimimme. 

Kosolan talon tilat nykyisellään ovat sen tämänhetkistä historiaa: aikaa jälkeen 70-vuotisen Herättäjän kirjakaupan ja aikaa ennen tulevia muutoksia. Ne ovat epätyypilliset ollakseen vanhan pohjalaistalon tiloja, vähän kuluneetkin - mutta ne ovat lämpimät, pienen siivouksen jälkeen siistit ja kaikkiaan erinomaisen käyttökelpoiset. Iso entinen kirjakaupan tila soveltuu loistavasti näyttely- ja tapahtumatilaksi ennen kuin niihin tehdään muutoksia. Tähän aiheeseen palaankin sitten vähän tuonnempana!