Päivitin Kosolan talon elokuussa tehtyä esittelyä myöhemmin kertyneen uuden tiedon perusteella. Sitä tuli muun muassa Lapuan rippikirjoista, joista selvisi että maakauppias Anders Gustaf Wikman ja hänen vaimonsa Maria Lovisa tulivatkin Lapualle Pedersörestä eivätkä Vaasasta, ja että Maria Lovisa - alkujaan Kåhlsten - ei ollutkaan syntyisin Lapualta vaan Pietarsaaresta. Pariskunta muutti Lapualle maaliskuussa 1861 ja asettui ostamaansa, vasta valmistuneeseen taloon. Tuolloin Anders oli 24-vuotias, rouvalla oli ikää 22 vuotta ja hän oli raskaana. Heidän ensimmäinen lapsensa Adrian August syntyi toukokuussa. Seuraavan vuoden syksyllä syntyi Bruno Botolf - joka sitten sitten aikanaan hoiti nimismiehen virkaa ainakin Laihian, Nurmon ja Jurvan alueella, sitten Evijärven ja Kortesjärven piirissä, lopulta kruununvoutina.
Rippikirjoista selvisi myös, ettei Kauhavan "ruma fallesmanni" Adolf Hägglund ole koskaan omistanut taloa, eikä ole ollut siinä myöskään kirjoilla. Kun vallesmannin asumisesta talossa kertova perimätieto on kuitenkin vahva, voi olettaa että hän on jossain vaiheessa majoittunut talossa pidemmän ajan. Kievaritoimintaahan siinä on ollut pitkään. Yhden varman syyn tiedän Adolf Hägglundin oleskelulle Lapualla, ja se liittyy aikalaisissa kohua herättäneeseen Hissan olutpanimoon, jonka omisti Adolfin lapualainen pikkuveli Felix ja joka siirtyi käytännössä Adolfille veljen kuoltua 1888. Kaikki tiesivät, kuka on Adolf Hägglund. Häntä arvostettiin kautta maan häjyjen kukistajana, mikä teki hänestä varsin arvovaltaisen ja ihaillun herran. Kuitenkin jo pitkään oli supistu siitä, että hän katsoo sormien läpi Kauhavan kievareissa käytyä laitonta oluenmyyntiä ja epäilty, että hän hyötyy virkatehtävänsä laiminlyönnistä taloudellisesti. Hänen tultuaan nyt itse oluttehtaan haltijaksi syytöksistä tuli julkisia. Kolmen vuoden käräjöinti nosti Adolf Hägglundin valokeilaan aivan toisella tavalla kuin siihen saakka, ja juttua seurattiin aktiivisesti Suomen lehdistössä. Lopputuloksena Hägglund todettiin syylliseksi laiminlyöntiin viranhoidossa - mutta kovimmat sakot langetettiin tästä huolimatta ilmiantajille. Yhteiskunnallisella asemalla ja vanhoilla ansioilla oli vaikutuksensa.
Paljon muutakin lisätietoa on irronnut erilaisista lähteistä. Esimerkiksi talon rakennuttaja, joka oli lapualainen Matti Wilhelm Hermanninpoika Antila. Ja varsinainen rakennustyön tekijä, joka oli ylistarolaislähtöinen Salomon Juhanpoika Haaramäki. Sekin selvisi, että talon vanhin osa on tiensuuntainen puoli, jossa on pääty ollut joelle päin. Toistaiseksi ei ole löytynyt varmaa johtolankaa siihen, missä vaiheessa joensuuntainen isompi osa on rakennettu. Ennen vuosisadan vaihdetta se on tapahtunut joka tapauksessa.
